Syväluotaava fysiikkavalmennuksen jatkokurssi

Tämä neljä kontaktiviikonloppua ja 8 x 6 h koulutuspäivää sisällään pitävä koulutus vie sinut sekä syvälle solutason mekanismeihin että terästää ymmärrystäsi käytännön fysiikkavalmennuksesta. Jokainen koulutuspäivä sisältää 4 h luennon ja 2 h demon. Koulutus on tarkoitettu jo jonkin aikaa fysiikkavalmennuksen parissa työskennelleille ja edellyttää hyvät pohjatiedot ihmiselimistön anatomiasta ja fysiologiasta sekä valmennusopista. Tämä koulutus tulee sisältämään tosi nörttiä teoriatietoa, mutta se linkitetään käytännön fysiikkaharjoitteluun esimerkkien ja demojen avulla.

 

SEURAAVA KOULUTUS STARTTAA Jyväskylässä Syyskussa 2024

Syksyn 2024 koulutus järjestetään Jyväskylässä. Tarkemmat tiedot koulutuspaikosita ja aikatauluista tulevat myöhemmin!

1. Koulutusviikonloppu 20.-21.9.2024 – Jyväskylä: Luennot 1 ja 2 sekä demot 1 ja 2 

2. Koulutusviikonloppu 18.-19.10.2024 – Jyväskylä:  Luennot 3 ja 4 sekä demot  3 ja 4 

3. Koulutusviikonloppu 15.-16.11.2024 – Jyväskylä: Luennot 5 ja 6 sekä demot 5 ja 6 

4. Koulutusviikonloppu 13.-14.12.2024 – Jyväskylä: Luennot 7 ja 8 sekä demot 7 ja 8 

Luentojen sisällöt koulutuspäivittäin

Klikkamalla luentopäivän nimeä saat auki kyseisen luennon tarkan sisällysluettelon! 

Koulutuksen pohjatietosuositukset

Tämä koulutus ei ole ihan kenelle tahansa. Koulutuksessauppoudutaan todella syvälle ihmisen hermolihasjärjestelmän jaenergiantuottokoneiston toimintaan sekä perehdytään fysiikkavalmennuksenohjelmointiin, ihmisen liikehallintaan sekä fysiikkaominaisuuksien testaamiseensyvällisesti.

Suosituksena ennenkurssille tuloa on perusteiden ymmärtäminen seuraavista aihepiireistä:

  • Ihmisen fysiologia ja anatomia sekähermolihasjärjestelmän toiminta
  • Harjoittelun ohjelmointi
  • Ihmisen energiantuottojärjestelmien toiminta

Riittävät tiedot yllä mainittuihin kokonaisuuksiin voit saada esimerkiksi Liikuntatieteiden maisterin (LitM), Fysioterapian maisterivaiheen tai liikuntabiologian maisterivaiheen opinnoista ja/tai useamman vuoden kokemuksesta käytännön fysiikkavalmennuksesta – ja tällä tarkoitetaan erityisesti harjoittelun suunnittelua ja harjoitusohjelmien luomista.

Athletican järjestämien ”Voimavalmentaja” tai ”Fysiikkaharjoittelun perusteita fysioterapeuteille” -koulutusten käymisestäsaattaa olla lisähyötyä tämän aihepiirin pariin pääsemiseksi, mutta vain niidentarjoama tietopohja ei todennäköisesti riitä tämän koulutuksen pohjatiedoiksi.

1. Luento: Fysiikkaharjoittelun perusteet

 

  1. Solujen välinen kommunikaatio

1.1 Miten solut kommunikoivat keskenään?

1.2 Proteiinisynteesin eri vaiheet.

1.3 Signalointireitit pähkinänkuoressa 

2.Lihaksen rakenne, lihastyötavat, voimantuottokoneisto ja venytystä vastustava koneisto

2.1 Lihaksen voima-nopeus- ja voima-pituus-riippuvuudet

2.2 Voimantuoton perusbiomekaniikka

3. Kehittävän harjoittelun fysiologinen perusta

2.1 Mikä mahdollistaa kehittymisen? Ärsyke -> signaali -> harjoitusvaste.

2.2 Suorituskyky ja kuntotaso ovat eri asioita

2.3 Ei kehitystä ilman nousujohteisuutta

2.4 Palautuminen ja kehittyminen ovat eri asioita

  1. Nousujohteisuuden rakentaminen voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelussa

3.1 Ei pitkäaikaista kehitystä ilman sopivaa ärsykkeenvaihtelua

3.2 Ärsykkeenvaihtelun rakentaminen voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelussa

3.3 Spesifisyyden periaate ohjaa harjoitusvasteita

3.4 Miksi ylispesifinen harjoittelu ei kehitä pitkän päälle optimaalisesti

3.5 Harjoitusvasteet ovat yksilöllisiä

  1. Miten voimantuotto tapahtuu?

4.1 Miten lihaksen rentoutuminen tapahtuu?

4.2 Lihaksen arkkitehtuuriset adaptaatiot

  1. Fyysisen harjoittelun suuret jatkumot
2. Luento: Liikuntaelimistön rakenne

 

  1. Liikettä kontrolloivan hermoston rakenne

1.1 Keskushermoston rakenne ja toiminta

1.2 Perifeerisen hermoston rakenne ja toiminta

1.3 Hermosolun rakenne, toiminta ja viestin välittäminen

  1. Sarkomeerin rakenne

2.1 Lihaksen eri proteiinit ja niiden tehtävä

2.2 Supistuvat proteiinin ja niiden isoformit

2.3 Muut voimantuottoon vaikuttavat proteiini: Titiini ja Nebuliini

2.3.1 Titiinin rakenne ja toiminta tarkemmin

2.3.2 Nebuliinin rakenne ja toiminta tarkemmin

2.4. Z-levyn proteiinit (Myopalladiini, palladiini, CARP, CapZ ) 

  1. Lihasarkkitehtuuri – Pennaatiokulmat 
  2. Energiantuottokoneisto

4.1 Glykolyysi

4.2 Sitruunahappokierto

4.3 Oksidatiivinen fosforylaatio ja elektronin siirtoketju

4.4 Beta-oksidaatio

4.5 Mitokondriot ja niiden biogeneesi

  1. Tukikudosten arkkitehtuuri 

5.1. Jänteiden rakenne ja arkkitehtuuri

5.2. Faskian eri kerrokset ja ECM – rakenne ja toiminta

3. Luento: Kestävyysharjoittelu

 

  1. Kestävyyssuorituskykyky

1.1 Maksimihapenottokyky

1.1.1 Sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus

1.1.1.1 Sydämen rakenne, loppudiastolinen tilavuus ja loppusystolinen tilavuus

1.1.2 Valtimo-laskimo-happiero

1.1.3 Hiusverisuonitus

1.1.4 Maksimihapenottokyvyn luurankolihasspesifisyys

1.2 Pitkäaikainen kestävyys

1.2.1 Aerobinen kynnys

1.2.2 Anaerobinen kynnys 

1.3 Hermolihasjärjestelmän voimantuotto kestävyydessä

 

  1. Signalointireitit ja kestävyysharjoittelun tehoalueet

2.1 AMPK-signalointi

2.2. Kalsium-kalsineuriini-signalointi sekä kalsium-kalmoduliini-signalointi

2.3 Hypoksia-signalointi

2.4 PGC1-alfa

2.5 VEGF-signalointi

2.6 Tehoalueet

2.6.1 Peruskestävyys

2.6.2 Vauhtikestävyys

2.6.3 Maksimikestävyys

2.6.4 Nopeuskestävyys

2.6.5 Kestävyysaluejakaumat ja miksi 80:20 PK:MK ei toimi kaikille

 

  1. Perifeerinen ja sentraalinen väsymys kestävyysharjoittelussa

3.1 Perifeerinen väsymys

3.1.1 Metaboliitit

3.1.2 Kalsium- ja kaliumstressi

3.2 Sentraalinen väsymys

3.2.1 Keskushermoston tulkinta afferenttivirrasta

3.2.2 Väsymyksen aiheuttama neuromodulaatio

3.2.2.1 Neurotransmissio väsymyksessä

3.2.2.2 Laajempi neuromodulaatio väsymyksessä

 

  1. Hermolihasjärjestelmän toiminta kestävyyssuorituksessa

4.1 Suorituksen taloudellisuus

4.1.1 Maksimivoimareserveri

4.1.2 Voimantuottonopeus

4.1.3 Taito

4. Luento: Liikunta ja terveys - katsaus liikunnan aiheuttamiin vasteisiin elimistössä

 

1. Mitä on väsymys?

1.1 Metabolisen stressi

1.2 Primaarinen sentraalinen väsymys

1.3 Mikrovaurioiden perifeerisen sekä sekundaarisen sentraalisen väsymyksen perspektiivit

2. Palautumisen eri tasot

2.1 Autonominen hermosto

2.1 Immunologia

2.3 Tulehdusreaktio

3. Solujen para- ja autokriininen kommunikaatio

5 Harjoittelun krooniset vasteet immuunisysteemissä ja hormonitoiminassa

5.1 Ikääntyminen ja immuniteetti

5.2 Pitkittynyt energiavaje

5. Luento: Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu

 

  1. Rakenne, toiminta ja adaptaatiot – kehittävän voimaharjoittelun pääperiaatteet
  2. Maksimivoimaa määrittävät tekijät
  3. Maksimivoiman kehittämisen optimointi
  4. Suhteellinen ja absoluuttinen tehontuotto

5.1 Nopeusvoiman lajeja määrittävät tekijät

5.2 Voima-nopeusjatkumo

5.3 Harjoitteita eri nopeusvoiman lajien kehittämiseen

5.4 Nopeusvoiman kehittämisen optimointi

  1. Voima- ja nopeusharjoittelun yhdistäminen

6.1 Harjoittelun rytmittäminen – harjoituskausista yksittäisiin treeneihin

6.2. Kontrasti- ja kompleksivoimaharjoittelu

  1. Pari avaavaa ohjelmointiesimerkkiä

7.1 Heittäjä – kuntoutuksesta mitalisijoille

7.2 Hyppääjä – Esimerkki kokonaiskuormituksen hallinnasta

7.3 Juoksija – Yleisvoima-lajivoima jatkumon rakentaminen juoksijalle

6. Luento: Lajianalyysit ja niiden tulkinta

 

  1. Yleistä lajianalyyseistä (Fysiikkavalmennuksen näkökulma)

2.1 Maastohiihto – Energiantuottomekanismit eri matkoilla

2.2 Maastohiihto – Maksimihapenottokyky

2.3 Maastohiihto – Voimantuottosuunnat ja päälihasryhmät

2.4 Maastohiihto – Voimantuottoajat

2.5 Maastohiihto – Taloudellisuus

2.6 Maastohiihto – Huippu-urheilijan profiili

  1. Yleisurheilusta yleisesti

3.1.1 Pikajuoksun toiminnallisen biomekaniikan tarkka läpikäynti

3.1.2 Pikajuoksun toiminnallinen biomekaniikka: kiihdytysjuoksu

3.1.3 Pikajuoksun toiminnallinen biomekaniikka: maksimivauhtinen juoksu

3.2.1 Yleisurheilu – yhtäläisyydet ja erot hyppylajien välillä: Voimantuottoajat- ja suunnat sekä tärkeimmät liikemallit: Kolmiloikka, pituushyppy, korkeushyppy ja seiväshyppy

3.2.1 Yleisurheilu – yhtäläisyydet ja erot heittolajien välillä: Voimantuottoajat- ja suunnat sekä tärkeimmät liikemallit: Kiekonheitto, moukarinheitto, kuulantyöntö ja keihäänheitto

  1. Yleisimpien palloilulajien fyysisiä ominaisuuksia koostetusti

4.1 Suunannamuutoskyky

4.2 Palloilulajien tarkemmat lajianalyyis

4.2.1 Jalkapallon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

4.2.2 Jääkiekon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

4.2.3 Pesäpallon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

5 Ryhmätason “yksilöinti”: Esimerkit Athletican “Voimaa ja Nopeutta” ja “Voimaa ja Lihasmassaa” -verkkovalmennusten toteutuksesta ja keskiarvoisista kehityksistä

7. Luento: Taitoharjoittelu ja liikkuvuusharjoittelu

 

  1. Oleellisimpia peruskäsitteitä

1.1 Neuronit, gliasolut (astrosyytit, schwannin solut yms)…

1.2 Neutotransmissio ja neuromodulaatio

 

2.1 Liikunnan kannalta oleellisimmat rakenteet

2.1.1 Aivokuoret – mistä liike lähtee ja voiko sitä edes tietää?

2.1.2 Aivorunko, pikkuaivot ja tyvitumakkeet – mitä taidokas liike edellyttää?

2.1.3 Selkäydin ja ääreishermosto

2.1.4 Perifeeriset refleksit (golgin jänne-elin, lihasspindelit)

2.1.5 Central pattern generators

 

  1. Taitoharjoittelu olosuhteina ja adaptaatioina

3.1 Synapsogeneesin vaiheet – miksi polkupyörällä ajo ei unohdu?

3.2 Neurogeneesi – tapahtuuko sitä ja onko sillä väliä?

3.3 Neuromodulaatio ja adaptaatioiden edellyttämät kemialliset olosuhteet – onko dopamiinin merkitystä ylikorostettu, voiko noradrenaniinista olla haittaa ja mitä kortisolista kannattaa tietää?

 

  1. Taitoharjoittelu ja oppiminen ilmiöinä

4.1.1 Käsitteitä: oppiminen prosessina – mitä se edellyttää olosuhteilta tai oppijalta?

4.1.2 Taitojen luokittelu ja määrittely – kuinka pitkälle voidaan yksinkertaistaa kadottamatta mitään?

4.2 Taitoharjoittelu- ja valmennus käytäntöinä

4.2.1 Motivaatio, autonomia, riman korkeus ja virheen määritelmällisyys.

4.2.2 “Toistoja ilman toistamista” – Differentiaalioppiminen

4.2.3 “Luo olosuhteet ja anna ympäristön opettaa” – Ekologinen dynamiikka ja non-lineaarinen pedagogiikka

4.2.3 “Uskalla olla hiljaa”. Palautteenanto – Miten, miksi, miksi ei, kuinka usein..?

 

  1. Liikkuvuusharjoittelun taustanörtteily ja käytäntö

5.1 Mikä venyttelyssä venyy – liikkuvuusharjoitteluun liittyvät rakenteet ja niiden akuutit ja krooniset adaptaatiot.

5.1.1 Tukikudokset jänteistä ja ligamenteista faskian kautta ECM:iin.

5.2.1 Lihakset – Laadullinen ja morfologinen adaptaatio.

5.2.2 Hermosto – Rakenteelliset ja toiminnalliset adaptaatiot.

5.2 Liikkuvuus – taitoa vai voimaa? Koettu uhka liikkuvuuden taustatekijänä.

5.2.1 Eri metodeilla eri adaptaatioihin – Pikavoitot vs. pitkäjänteinen rakennus ja milloin pikavoitot ja taikatemput riittää.

5.2.2 Pitkäjänteinen treeni 1: Metodeita lihasten ja tukikudosten rakenteellisiin adaptaatioihin

5.2.2 Pitkäjänteinen treeni 2: Metodeita pitkäaikaiseen hermostolliseen adaptaatioon

5.2.1 Taikatemput – Metodeita hetkellisiin hermostollisiin adaptaatioihin

8. Luento: Periodisaatio ja harjoittelun ohjelmointi

 

  1. Periodisaatiomallit
  2. Fysiikkaharjoittelun progressiomallit
  3. Volyymin hallinta fysiikkaharjoittelussa

3.1. Keskimääräisiä suuntaa antavia kehitysvolyymihaarukoita fysiikkaharjoittelussa 

  1. Lihasmassa- ja maksimivoimaharjoittelun ohjelmointimalleja
  2. Nopeusvoimaharjoittelun ohjelmointimalleja
  3. Kestävyysharjoittelun ohjelmointimalleja
  4. Yhdistelmäharjoittelun ohjelmointimalleja

Demojen alustavat sisällöt:

Demo 1: Testauksen periaatteet ja nopeusvoiman eri osa-alueiden testaaminen.

Demo 2: Nopeusvoima ja voima-nopeusjatkumo.

Demo 3: Kestävyyden testaaminen – Suora VO2max-testi ja kynnysmääritykset.

Demo 4: Kehonpainoharjoittelun erikoisemmat tilanteet ja harvinaiset tavoitteet.

Demo 5: Eri lihaspituuksien, lihastyötapojen ja voimantuottosuuntien harjoittaminen suorituskykynäkökulmasta.

Demo 6: Lajianalyysin käyttö eri harjoituskausien liikevariaatioiden suunnittelussa.

Demo 7: Taitoharjoittelu ja palautteenanto eri konteksteissa – pelikentiltä sirkustemppuihin.

Demo 8: Kehittävä liikkuvuusharjoittelu venyttelyn jälkeisessä ajassa.

2024 - Syväluotaavan Fysiikkavalmennuksen jatkokurssin ilmoittautumislomake - Jyväskylä

Ilmoittautuminen Athletican Syväluotaavalle fysiikkavalmennuksen jatkokurssille. Koulutuksen hinta on 1491,94 € + ALV eli 1850 € sis. Kurssi järjestetään Jyväskylässä 20.9.2024 - 14.12.2024 välisenä aikana.

  • Jos haluat, että laskutamme koulutuksen yrityksesi nimissä ja mahdollisesti verkkolaskuna, täytäthän tarvittavat tiedot tähän.
    Ilmoittautuminen voidaan peruuttaa veloituksetta, jos peruutus tehdään viimeistään 30 vuorokautta ennen tapahtuman tai koulutuksen alkua. Jos peruutus tehdään 15-29 vuorokautta ennen tapahtuman tai koulutuksen alkua, veloitamme 30 % osallistumismaksusta. Jos ilmoittautuminen perutaan alle 14 vuorokautta ennen koulutuksen tai tapahtuman alkua, niin veloitamme pois jääneeltä koko osallistumismaksun.
    Lähetämme uutiskirjeen tilaajille treenivinkkejä ja uusinta tietoa fysiikkaharjoittelusta!