Syväluotaava fysiikkavalmennuksen jatkokurssi

Tämä neljä kontaktiviikonloppua ja 8 x 6 h koulutuspäivää sisällään pitävä koulutus vie sinut sekä syvälle solutason mekanismeihin että terästää ymmärrystäsi käytännön fysiikkavalmennuksesta. Jokainen koulutuspäivä sisältää 4 h luennon ja 2 h demon. Koulutus on tarkoitettu jo jonkin aikaa fysiikkavalmennuksen parissa työskennelleille ja edellyttää hyvät pohjatiedot ihmiselimistön anatomiasta ja fysiologiasta sekä valmennusopista. Tämä koulutus tulee sisältämään tosi nörttiä teoriatietoa, mutta se linkitetään käytännön fysiikkaharjoitteluun esimerkkien ja demojen avulla.

Koulutus järjestetään Live + Etä -hybriniä eli mikäli et pääse paikalle yhtenä tai useampana viikonloppuna niin voit silti osallistua koulutukseen etäyhteyden kautta tai katsoa koulutustallenteen jälkikäteen.

Koulutuksessa tulee olemaan etäyhteyden sujuvuudesta vastaava henkilö, joten voit tarvittaessa kysyä kysymyksiä konferenssimikin välityksellä ja käytännön demoilla liikkuva kamera seuraa demon kulkua.

 

Suosittelemme ensisijaisesti paikanpäälle tuloa!

 

Syksyllä 2022 alkava koulutus järjestetään Turussa, SSL Finlandin tiloissa. Kutakin koulutuspäivää kohden on noin 4 h luentoa ja 2 h käytännön demoa ja koulutus etenee seuraavasti:

1. Koulutusviikonloppu 23.-24.9.2022 – Turku: Luennot 1 ja 2 sekä demot 1 ja 2 ——LOPPUUNMYYTY

2. Koulutusviikonloppu 25.-26.11.2022 – Turku:  Luennot 3 ja 4 sekä demot  3 ja 4 —LOPPUUNMYYTY

3. Koulutusviikonloppu 27.-28.1.2023 – Turku: Luennot 5 ja 6 sekä demot 5 ja 6 —–LOPPUUNMYYTY

4. Koulutusviikonloppu 24.-25.3.2023 – Turku: Luennot 7 ja 8 sekä demot 7 ja 8 —-LOPPUUNMYYTY

 

SYKSYLLÄ 2022 KÄYNNISTYVÄ KOULUTUS ON LOPPUUNMYYTY! TÄSTÄ SEURAAVA KOULUTUS STARTTAA TAMMIKUUSSA 2023 JYVÄSKYLÄSSÄ!

1. Koulutusviikonloppu 20.-21.1.2023 – Jyväskylä: Luennot 1 ja 2 sekä demot 1 ja 2 

2. Koulutusviikonloppu 31.3-1.4.2023 – Jyväskylä:  Luennot 3 ja 4 sekä demot  3 ja 4 

3. Koulutusviikonloppu 9.-10.6.2023 – Jyväskylä: Luennot 5 ja 6 sekä demot 5 ja 6 

4. Koulutusviikonloppu 25.-26.8.2023 – Jyväskylä: Luennot 7 ja 8 sekä demot 7 ja 8

 

Koulutuksen sisältö tulee olemaan hyvin pitkälle alla lueteltu (pidätämme oikeudet pieniin sisältömuutoksiin). Jos haluat hypätä katsomaan demojen sisältöjä, niin klikkaa tästä!

Luentojen sisällöt koulutuspäivittäin

Klikkamalla luentopäivän nimeä saat auki kyseisen luennon tarkan sisällysluettelon! 

Koulutuksen pohjatietosuositukset

Tämä koulutus ei ole ihan kenelle tahansa. Koulutuksessauppoudutaan todella syvälle ihmisen hermolihasjärjestelmän jaenergiantuottokoneiston toimintaan sekä perehdytään fysiikkavalmennuksenohjelmointiin, ihmisen liikehallintaan sekä fysiikkaominaisuuksien testaamiseensyvällisesti.

Suosituksena ennenkurssille tuloa on perusteiden ymmärtäminen seuraavista aihepiireistä:

  • Ihmisen fysiologia ja anatomia sekähermolihasjärjestelmän toiminta
  • Harjoittelun ohjelmointi
  • Ihmisen energiantuottojärjestelmien toiminta

Riittävät tiedot yllä mainittuihin kokonaisuuksiin voit saada esimerkiksi Liikuntatieteiden maisterin (LitM), Fysioterapian maisterivaiheen tai liikuntabiologian maisterivaiheen opinnoista ja/tai useamman vuoden kokemuksesta käytännön fysiikkavalmennuksesta – ja tällä tarkoitetaan erityisesti harjoittelun suunnittelua ja harjoitusohjelmien luomista.

Athletican järjestämien ”Voimavalmentaja” tai ”Fysiikkaharjoittelun perusteita fysioterapeuteille” -koulutusten käymisestäsaattaa olla lisähyötyä tämän aihepiirin pariin pääsemiseksi, mutta vain niidentarjoama tietopohja ei todennäköisesti riitä tämän koulutuksen pohjatiedoiksi.

1. Luento: Fysiikkaharjoittelun perusteet

 

  1. Lihaksen rakenne, lihastyötavat, voimantuottokoneisto ja venytystä vastustava koneisto

1.1 Lihaksen voima-nopeus- ja voima-pituus-riippuvuudet

1.2 Voimantuoton perusbiomekaniikka

  1. Kehittävän harjoittelun fysiologinen perusta

2.1 Suorituskyky ja kuntotaso ovat eri asioita

2.2 Fyysiseen harjoitteluun liittyvä väsymys

2.3 Ei kehitystä ilman nousujohteisuutta

2.4 Palautuminen ja kehittyminen ovat eri asioita

  1. Nousujohteisuuden rakentaminen voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelussa

3.1 Ei pitkäaikaista kehitystä ilman sopivaa ärsykkeenvaihtelua

3.2 Ärsykkeenvaihtelun rakentaminen voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelussa

3.3 Spesifisyyden periaate ohjaa harjoitusvasteita

3.4 Miksi ylispesifinen harjoittelu ei kehitä pitkän päälle optimaalisesti

3.5 Harjoitusvasteet ovat yksilöllisiä

  1. Miten voimantuotto tapahtuu?

4.1 Miten lihaksen rentoutuminen tapahtuu?

4.2 Lihaksen arkkitehtuuriset adaptaatiot

  1. Fyysisen harjoittelun suuret jatkumot
2. Luento: Liikuntaelimistön rakenne

 

  1. Liikettä kontrolloivan hermoston rakenne

1.1 Keskushermoston rakenne ja toiminta

1.2 Perifeerisen hermoston rakenne ja toiminta

1.3 Hermosolun rakenne, toiminta ja viestin välittäminen

  1. Sarkomeerin rakenne

2.1 Lihaksen eri proteiinit ja niiden tehtävä

2.2 Supistuvat proteiinin ja niiden isoformit

2.3 Muut voimantuottoon vaikuttavat proteiini: Titiini ja Nebuliini

2.3.1 Titiinin rakenne ja toiminta tarkemmin

2.3.2 Nebuliinin rakenne ja toiminta tarkemmin

2.4. Z-levyn proteiinit (Myopalladiini, palladiini, CARP, CapZ ) 

  1. Lihasarkkitehtuuri – Pennaatiokulmat 
  2. Energiantuottokoneisto

4.1 Glykolyysi

4.2 Sitruunahappokierto

4.3 Oksidatiivinen fosforylaatio ja elektronin siirtoketju

4.4 Beta-oksidaatio

4.5 Mitokondriot ja niiden biogeneesi

  1. Tukikudosten arkkitehtuuri 

5.1. Jänteiden rakenne ja arkkitehtuuri

5.2. Faskian eri kerrokset ja ECM – rakenne ja toiminta

3. Luento: Kestävyysharjoittelu

 

  1. Kestävyyssuorituskykyky

1.1 Maksimihapenottokyky

1.1.1 Sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus

1.1.1.1 Sydämen rakenne, loppudiastolinen tilavuus ja loppusystolinen tilavuus

1.1.2 Valtimo-laskimo-happiero

1.1.3 Hiusverisuonitus

1.1.4 Maksimihapenottokyvyn luurankolihasspesifisyys

1.2 Pitkäaikainen kestävyys

1.2.1 Aerobinen kynnys

1.2.2 Anaerobinen kynnys 

1.3 Hermolihasjärjestelmän voimantuotto kestävyydessä

 

  1. Signalointireitit ja kestävyysharjoittelun tehoalueet

2.1 AMPK-signalointi

2.2. Kalsium-kalsineuriini-signalointi sekä kalsium-kalmoduliini-signalointi

2.3 Hypoksia-signalointi

2.4 PGC1-alfa

2.5 VEGF-signalointi

2.6 Tehoalueet

2.6.1 Peruskestävyys

2.6.2 Vauhtikestävyys

2.6.3 Maksimikestävyys

2.6.4 Nopeuskestävyys

2.6.5 Kestävyysaluejakaumat ja miksi 80:20 PK:MK ei toimi kaikille

 

  1. Perifeerinen ja sentraalinen väsymys kestävyysharjoittelussa

3.1 Perifeerinen väsymys

3.1.1 Metaboliitit

3.1.2 Kalsium- ja kaliumstressi

3.2 Sentraalinen väsymys

3.2.1 Keskushermoston tulkinta afferenttivirrasta

3.2.2 Väsymyksen aiheuttama neuromodulaatio

3.2.2.1 Neurotransmissio väsymyksessä

3.2.2.2 Laajempi neuromodulaatio väsymyksessä

 

  1. Hermolihasjärjestelmän toiminta kestävyyssuorituksessa

4.1 Suorituksen taloudellisuus

4.1.1 Maksimivoimareserveri

4.1.2 Voimantuottonopeus

4.1.3 Taito

4. Luento: Endokrinologia ja immuunijärjestelmä liikunnassa

 

  1. Immuunisysteemi

1.1 Synnynnäinen immuniteetti

1.1.1 Immuunivaste

1.2 Opittu immuniteetti

1.2.1 T-solut

1.2.2 B-solut

2 Hormonitoiminta

2.1 Solulta solulle kommunikointi

2.2 Hormoneita erittävät elimet ja rauhaset

2.3 Mikrobiomi hormonaalisena toimijana 

3 Immuunisysteemin ja hormonisysteemin cross-talk

3.1 Steroidi-hormoneiden vaikutukset immuunisoluihin

3.2 Myokiinit endokriinisinä toimijoina

4 Liikunnan vaikutus endokrinologiaan ja immuniteettiin

4.1 Harjoitusvasteet neuroendokriiniseen systeemiin

4.2 Harjoitusvasteet immunisysteemiin

4.2.1 Open-window hypoteesi ja sen kritiikki

4.3 HPA-akseli ja autonominen hermosto

4.3.1 HPA-akseli ja kortisoli

4.3.2 Autonomisen hermosto sekä adrenaliini ja noradernaliini

5 Harjoittelun krooniset vasteet immuunisysteemissä ja hormonitoiminassa

5.1 Ikääntyminen ja immuniteetti

5.2 Pitkittynyt energiavaje

5. Luento: Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu

 

  1. Rakenne, toiminta ja adaptaatiot – kehittävän voimaharjoittelun pääperiaatteet
  2. Maksimivoimaa määrittävät tekijät
  3. Maksimivoiman kehittämisen optimointi
  4. Suhteellinen ja absoluuttinen tehontuotto

5.1 Nopeusvoiman lajeja määrittävät tekijät

5.2 Voima-nopeusjatkumo

5.3 Harjoitteita eri nopeusvoiman lajien kehittämiseen

5.4 Nopeusvoiman kehittämisen optimointi

  1. Voima- ja nopeusharjoittelun yhdistäminen

6.1 Harjoittelun rytmittäminen – harjoituskausista yksittäisiin treeneihin

6.2. Kontrasti- ja kompleksivoimaharjoittelu

  1. Pari avaavaa ohjelmointiesimerkkiä

7.1 Heittäjä – kuntoutuksesta mitalisijoille

7.2 Hyppääjä – Esimerkki kokonaiskuormituksen hallinnasta

7.3 Juoksija – Yleisvoima-lajivoima jatkumon rakentaminen juoksijalle

6. Luento: Lajianalyysit ja niiden tulkinta

 

  1. Yleistä lajianalyyseistä (Fysiikkavalmennuksen näkökulma)

2.1 Maastohiihto – Energiantuottomekanismit eri matkoilla

2.2 Maastohiihto – Maksimihapenottokyky

2.3 Maastohiihto – Voimantuottosuunnat ja päälihasryhmät

2.4 Maastohiihto – Voimantuottoajat

2.5 Maastohiihto – Taloudellisuus

2.6 Maastohiihto – Huippu-urheilijan profiili

  1. Yleisurheilusta yleisesti

3.1.1 Pikajuoksun toiminnallisen biomekaniikan tarkka läpikäynti

3.1.2 Pikajuoksun toiminnallinen biomekaniikka: kiihdytysjuoksu

3.1.3 Pikajuoksun toiminnallinen biomekaniikka: maksimivauhtinen juoksu

3.2.1 Yleisurheilu – yhtäläisyydet ja erot hyppylajien välillä: Voimantuottoajat- ja suunnat sekä tärkeimmät liikemallit: Kolmiloikka, pituushyppy, korkeushyppy ja seiväshyppy

3.2.1 Yleisurheilu – yhtäläisyydet ja erot heittolajien välillä: Voimantuottoajat- ja suunnat sekä tärkeimmät liikemallit: Kiekonheitto, moukarinheitto, kuulantyöntö ja keihäänheitto

  1. Yleisimpien palloilulajien fyysisiä ominaisuuksia koostetusti

4.1 Suunannamuutoskyky

4.2 Palloilulajien tarkemmat lajianalyyis

4.2.1 Jalkapallon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

4.2.2 Jääkiekon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

4.2.3 Pesäpallon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

5 Ryhmätason “yksilöinti”: Esimerkit Athletican “Voimaa ja Nopeutta” ja “Voimaa ja Lihasmassaa” -verkkovalmennusten toteutuksesta ja keskiarvoisista kehityksistä

7. Luento: Taitoharjoittelu ja liikkuvuusharjoittelu

 

  1. Oleellisimpia peruskäsitteitä

1.1 Neuronit, gliasolut (astrosyytit, schwannin solut yms)…

1.2 Neutotransmissio ja neuromodulaatio

 

2.1 Liikunnan kannalta oleellisimmat rakenteet

2.1.1 Aivokuoret – mistä liike lähtee ja voiko sitä edes tietää?

2.1.2 Aivorunko, pikkuaivot ja tyvitumakkeet – mitä taidokas liike edellyttää?

2.1.3 Selkäydin ja ääreishermosto

2.1.4 Perifeeriset refleksit (golgin jänne-elin, lihasspindelit)

2.1.5 Central pattern generators

 

  1. Taitoharjoittelu olosuhteina ja adaptaatioina

3.1 Synapsogeneesin vaiheet – miksi polkupyörällä ajo ei unohdu?

3.2 Neurogeneesi – tapahtuuko sitä ja onko sillä väliä?

3.3 Neuromodulaatio ja adaptaatioiden edellyttämät kemialliset olosuhteet – onko dopamiinin merkitystä ylikorostettu, voiko noradrenaniinista olla haittaa ja mitä kortisolista kannattaa tietää?

 

  1. Taitoharjoittelu ja oppiminen ilmiöinä

4.1.1 Käsitteitä: oppiminen prosessina – mitä se edellyttää olosuhteilta tai oppijalta?

4.1.2 Taitojen luokittelu ja määrittely – kuinka pitkälle voidaan yksinkertaistaa kadottamatta mitään?

4.2 Taitoharjoittelu- ja valmennus käytäntöinä

4.2.1 Motivaatio, autonomia, riman korkeus ja virheen määritelmällisyys.

4.2.2 “Toistoja ilman toistamista” – Differentiaalioppiminen

4.2.3 “Luo olosuhteet ja anna ympäristön opettaa” – Ekologinen dynamiikka ja non-lineaarinen pedagogiikka

4.2.3 “Uskalla olla hiljaa”. Palautteenanto – Miten, miksi, miksi ei, kuinka usein..?

 

  1. Liikkuvuusharjoittelun taustanörtteily ja käytäntö

5.1 Mikä venyttelyssä venyy – liikkuvuusharjoitteluun liittyvät rakenteet ja niiden akuutit ja krooniset adaptaatiot.

5.1.1 Tukikudokset jänteistä ja ligamenteista faskian kautta ECM:iin.

5.2.1 Lihakset – Laadullinen ja morfologinen adaptaatio.

5.2.2 Hermosto – Rakenteelliset ja toiminnalliset adaptaatiot.

5.2 Liikkuvuus – taitoa vai voimaa? Koettu uhka liikkuvuuden taustatekijänä.

5.2.1 Eri metodeilla eri adaptaatioihin – Pikavoitot vs. pitkäjänteinen rakennus ja milloin pikavoitot ja taikatemput riittää.

5.2.2 Pitkäjänteinen treeni 1: Metodeita lihasten ja tukikudosten rakenteellisiin adaptaatioihin

5.2.2 Pitkäjänteinen treeni 2: Metodeita pitkäaikaiseen hermostolliseen adaptaatioon

5.2.1 Taikatemput – Metodeita hetkellisiin hermostollisiin adaptaatioihin

8. Luento: Periodisaatio ja harjoittelun ohjelmointi

 

  1. Periodisaatiomallit
  2. Fysiikkaharjoittelun progressiomallit
  3. Volyymin hallinta fysiikkaharjoittelussa

3.1. Keskimääräisiä suuntaa antavia kehitysvolyymihaarukoita fysiikkaharjoittelussa 

  1. Lihasmassa- ja maksimivoimaharjoittelun ohjelmointimalleja
  2. Nopeusvoimaharjoittelun ohjelmointimalleja
  3. Kestävyysharjoittelun ohjelmointimalleja
  4. Yhdistelmäharjoittelun ohjelmointimalleja

Demojen alustavat sisällöt:

Demo 1: Testauksen periaatteet ja nopeusvoiman eri osa-alueiden testaaminen.

Demo 2: Nopeusvoima ja voima-nopeusjatkumo.

Demo 3: Kestävyyden testaaminen – Suora VO2max-testi ja kynnysmääritykset.

Demo 4: Kehonpainoharjoittelun erikoisemmat tilanteet ja harvinaiset tavoitteet.

Demo 5: Eri lihaspituuksien, lihastyötapojen ja voimantuottosuuntien harjoittaminen suorituskykynäkökulmasta.

Demo 6: Lajianalyysin käyttö eri harjoituskausien liikevariaatioiden suunnittelussa.

Demo 7: Taitoharjoittelu ja palautteenanto eri konteksteissa – pelikentiltä sirkustemppuihin.

Demo 8: Kehittävä liikkuvuusharjoittelu venyttelyn jälkeisessä ajassa.

Syväluotaavan fysiikkavalmennuksen jatkokurssin ilmoittautumislomake - Talven 2023 aloitus

Ilmoittautuminen Athletican Syväluotaavalle fysiikkavalmennuksen jatkokurssille. Koulutukse "Early bird" -hinta on 1362,90 e + ALV eli 1690 sis. ALV, "Early Bird" -hinta on voimassa 30.9.2022 asti. Koulutuksen normaalihinta on 1491,94 € + ALV eli 1850 € sis. ALV. Huomaathan, että ilmoittautuminen on sitova!
    Lähetämme uutiskirjeen tilaajille treenivinkkejä ja uusinta tietoa fysiikkaharjoittelusta!