Syväluotaava fysiikkaharjoittelun jatkokurssi

Tämä neljä kontaktiviikonloppua ja 8 x 6 h koulutuspäivää sisällään pitävä koulutus vie sinut sekä syvälle solutason mekanismeihin että terästää ymmärrystäsi käytännön fysiikkavalmennuksesta. Jokainen koulutuspäivä sisältää 4 h luennon ja 2 h demon. Koulutus on tarkoitettu jo jonkin aikaa fysiikkavalmennuksen parissa työskennelleille ja edellyttää hyvät pohjatiedot ihmiselimistön anatomiasta ja fysiologiasta sekä valmennusopista. Tämä koulutus tulee sisältämään tosi nörttiä teoriatietoa, mutta se linkitetään käytännön fysiikkaharjoitteluun esimerkkien ja demojen avulla.

 

Koulutus järjestetään Live + Etä -hybriniä eli mikäli et pääse paikalle yhtenä tai useampana viikonloppuna niin voit silti osallistua koulutukseen etäyhteyden kautta tai katsoa koulutustallenteen jälkikäteen. 

 

Koulutuksessa tulee olemaan etäyhteyden sujuvuudesta vastaava henkilö, joten voit tarvittaessa kysyä kysymyksiä konferenssimikin välityksellä ja käytännön demoilla liikkuva kamera seuraa demon kulkua.

 

Suosittelemme ensisijaisesti paikanpäälle tuloa! 

 

 

Kutakin koulutuspäivää kohden on noin 4 h luentoa ja 2 h käytännön demoa ja koulutus etenee seuraavasti:

1. Koulutusviikonloppu 28.-29.1.2022 – Jyväskylä: Luennot 1 ja 2 sekä demot 1 ja 2

2. Koulutusviikonloppu 13.-14.5.2022 – Jyväskylä:  Luennot 3 ja 4 sekä demot  3 ja 4

3. Koulutusviikonloppu 26.-27.8.2022 – Jyväskylä: Luennot 5 ja 6 sekä demot 5 ja 6

4. Koulutusviikonloppu 18.-19.11.2022 – Jyväskylä: Luennot 7 ja 8 sekä demot 7 ja 8)

Koulutuksen sisältö tulee olemaan hyvin pitkälle alla lueteltu (pidätämme oikeudet pieniin sisältömuutoksiin). Jos haluat hypätä katsomaan demojen sisältöjä, niin klikkaa tästä!

1. Luento: Fysiikkaharjoittelun perusteet

 

  1. Lihaksen rakenne, lihastyötavat, voimantuottokoneisto ja venytystä vastustava koneisto

1.1 Lihaksen voima-nopeus- ja voima-pituus-riippuvuudet

1.2 Voimantuoton perusbiomekaniikka

  1. Kehittävän harjoittelun fysiologinen perusta

2.1 Suorituskyky ja kuntotaso ovat eri asioita

2.2 Fyysiseen harjoitteluun liittyvä väsymys

2.3 Ei kehitystä ilman nousujohteisuutta

2.4 Palautuminen ja kehittyminen ovat eri asioita

  1. Nousujohteisuuden rakentaminen voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelussa

3.1 Ei pitkäaikaista kehitystä ilman sopivaa ärsykkeenvaihtelua

3.2 Ärsykkeenvaihtelun rakentaminen voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelussa

3.3 Spesifisyyden periaate ohjaa harjoitusvasteita

3.4 Miksi ylispesifinen harjoittelu ei kehitä pitkän päälle optimaalisesti

3.5 Harjoitusvasteet ovat yksilöllisiä

  1. Miten voimantuotto tapahtuu?

4.1 Miten lihaksen rentoutuminen tapahtuu?

4.2 Lihaksen arkkitehtuuriset adaptaatiot

  1. Fyysisen harjoittelun suuret jatkumot

2. Luento: Liikuntaelimistön rakenne

 

  1. Liikettä kontrolloivan hermoston rakenne

1.1 Keskushermoston rakenne ja toiminta

1.2 Perifeerisen hermoston rakenne ja toiminta

1.3 Hermosolun rakenne, toiminta ja viestin välittäminen

  1. Sarkomeerin rakenne

2.1 Lihaksen eri proteiinit ja niiden tehtävä

2.2 Supistuvat proteiinin ja niiden isoformit

2.3 Muut voimantuottoon vaikuttavat proteiini: Titiini ja Nebuliini

2.3.1 Titiinin rakenne ja toiminta tarkemmin

2.3.2 Nebuliinin rakenne ja toiminta tarkemmin

2.4. Z-levyn proteiinit (Myopalladiini, palladiini, CARP, CapZ ) 

  1. Lihasarkkitehtuuri – Pennaatiokulmat 
  2. Energiantuottokoneisto

4.1 Glykolyysi

4.2 Sitruunahappokierto

4.3 Oksidatiivinen fosforylaatio ja elektronin siirtoketju

4.4 Beta-oksidaatio

4.5 Mitokondriot ja niiden biogeneesi

  1. Tukikudosten arkkitehtuuri 

5.1. Jänteiden rakenne ja arkkitehtuuri

5.2. Faskian eri kerrokset ja ECM – rakenne ja toiminta

3. Luento – Kestävyysharjoittelu

 

  1. Kestävyyssuorituskykyky

1.1 Maksimihapenottokyky

1.1.1 Sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus

1.1.1.1 Sydämen rakenne, loppudiastolinen tilavuus ja loppusystolinen tilavuus

1.1.2 Valtimo-laskimo-happiero

1.1.3 Hiusverisuonitus

1.1.4 Maksimihapenottokyvyn luurankolihasspesifisyys

1.2 Pitkäaikainen kestävyys

1.2.1 Aerobinen kynnys

1.2.2 Anaerobinen kynnys 

1.3 Hermolihasjärjestelmän voimantuotto kestävyydessä

 

  1. Signalointireitit ja kestävyysharjoittelun tehoalueet

2.1 AMPK-signalointi

2.2. Kalsium-kalsineuriini-signalointi sekä kalsium-kalmoduliini-signalointi

2.3 Hypoksia-signalointi

2.4 PGC1-alfa

2.5 VEGF-signalointi

2.6 Tehoalueet

2.6.1 Peruskestävyys

2.6.2 Vauhtikestävyys

2.6.3 Maksimikestävyys

2.6.4 Nopeuskestävyys

2.6.5 Kestävyysaluejakaumat ja miksi 80:20 PK:MK ei toimi kaikille

 

  1. Perifeerinen ja sentraalinen väsymys kestävyysharjoittelussa

3.1 Perifeerinen väsymys

3.1.1 Metaboliitit

3.1.2 Kalsium- ja kaliumstressi

3.2 Sentraalinen väsymys

3.2.1 Keskushermoston tulkinta afferenttivirrasta

3.2.2 Väsymyksen aiheuttama neuromodulaatio

3.2.2.1 Neurotransmissio väsymyksessä

3.2.2.2 Laajempi neuromodulaatio väsymyksessä

 

  1. Hermolihasjärjestelmän toiminta kestävyyssuorituksessa

4.1 Suorituksen taloudellisuus

4.1.1 Maksimivoimareserveri

4.1.2 Voimantuottonopeus

4.1.3 Taito

4. Luento: Endokrinologia ja immuunijärjestelmä liikunnassa

  1. Immuunisysteemi

1.1 Synnynnäinen immuniteetti

1.1.1 Immuunivaste

1.2 Opittu immuniteetti

1.2.1 T-solut

1.2.2 B-solut

2 Hormonitoiminta

2.1 Solulta solulle kommunikointi

2.2 Hormoneita erittävät elimet ja rauhaset

2.3 Mikrobiomi hormonaalisena toimijana 

3 Immuunisysteemin ja hormonisysteemin cross-talk

3.1 Steroidi-hormoneiden vaikutukset immuunisoluihin

3.2 Myokiinit endokriinisinä toimijoina

4 Liikunnan vaikutus endokrinologiaan ja immuniteettiin

4.1 Harjoitusvasteet neuroendokriiniseen systeemiin

4.2 Harjoitusvasteet immunisysteemiin

4.2.1 Open-window hypoteesi ja sen kritiikki

4.3 HPA-akseli ja autonominen hermosto

4.3.1 HPA-akseli ja kortisoli

4.3.2 Autonomisen hermosto sekä adrenaliini ja noradernaliini

5 Harjoittelun krooniset vasteet immuunisysteemissä ja hormonitoiminassa

5.1 Ikääntyminen ja immuniteetti

5.2 Pitkittynyt energiavaje

5. Luento: Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu

 

  1. Rakenne, toiminta ja adaptaatiot – kehittävän voimaharjoittelun pääperiaatteet
  2. Maksimivoimaa määrittävät tekijät
  3. Maksimivoiman kehittämisen optimointi
  4. Suhteellinen ja absoluuttinen tehontuotto

5.1 Nopeusvoiman lajeja määrittävät tekijät

5.2 Voima-nopeusjatkumo

5.3 Harjoitteita eri nopeusvoiman lajien kehittämiseen

5.4 Nopeusvoiman kehittämisen optimointi

  1. Voima- ja nopeusharjoittelun yhdistäminen

6.1 Harjoittelun rytmittäminen – harjoituskausista yksittäisiin treeneihin

6.2. Kontrasti- ja kompleksivoimaharjoittelu

  1. Pari avaavaa ohjelmointiesimerkkiä

7.1 Heittäjä – kuntoutuksesta mitalisijoille

7.2 Hyppääjä – Esimerkki kokonaiskuormituksen hallinnasta

7.3 Juoksija – Yleisvoima-lajivoima jatkumon rakentaminen juoksijalle

6.  Luento: Lajianalyysit ja niiden tulkinta

 

  1. Yleistä lajianalyyseistä (Fysiikkavalmennuksen näkökulma)

2.1 Maastohiihto – Energiantuottomekanismit eri matkoilla

2.2 Maastohiihto – Maksimihapenottokyky

2.3 Maastohiihto – Voimantuottosuunnat ja päälihasryhmät

2.4 Maastohiihto – Voimantuottoajat

2.5 Maastohiihto – Taloudellisuus

2.6 Maastohiihto – Huippu-urheilijan profiili

  1. Yleisurheilusta yleisesti

3.1.1 Pikajuoksun toiminnallisen biomekaniikan tarkka läpikäynti

3.1.2 Pikajuoksun toiminnallinen biomekaniikka: kiihdytysjuoksu

3.1.3 Pikajuoksun toiminnallinen biomekaniikka: maksimivauhtinen juoksu

3.2.1 Yleisurheilu – yhtäläisyydet ja erot hyppylajien välillä: Voimantuottoajat- ja suunnat sekä tärkeimmät liikemallit: Kolmiloikka, pituushyppy, korkeushyppy ja seiväshyppy

3.2.1 Yleisurheilu – yhtäläisyydet ja erot heittolajien välillä: Voimantuottoajat- ja suunnat sekä tärkeimmät liikemallit: Kiekonheitto, moukarinheitto, kuulantyöntö ja keihäänheitto

  1. Yleisimpien palloilulajien fyysisiä ominaisuuksia koostetusti

4.1 Suunannamuutoskyky

4.2 Palloilulajien tarkemmat lajianalyyis

4.2.1 Jalkapallon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

4.2.2 Jääkiekon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

4.2.3 Pesäpallon fysiikkavalmennuksellinen lajianalyysi

5 Ryhmätason “yksilöinti”: Esimerkit Athletican “Voimaa ja Nopeutta” ja “Voimaa ja Lihasmassaa” -verkkovalmennusten toteutuksesta ja keskiarvoisista kehityksistä

7. Luento: Taitoharjoittelu ja liikkuvuusharjoittelu

 

  1. Oleellisimpia peruskäsitteitä

1.1 Neuronit, gliasolut (astrosyytit, schwannin solut yms)…

1.2 Neutotransmissio ja neuromodulaatio

 

2.1 Liikunnan kannalta oleellisimmat rakenteet

2.1.1 Aivokuoret – mistä liike lähtee ja voiko sitä edes tietää?

2.1.2 Aivorunko, pikkuaivot ja tyvitumakkeet – mitä taidokas liike edellyttää?

2.1.3 Selkäydin ja ääreishermosto

2.1.4 Perifeeriset refleksit (golgin jänne-elin, lihasspindelit)

2.1.5 Central pattern generators

 

  1. Taitoharjoittelu olosuhteina ja adaptaatioina

3.1 Synapsogeneesin vaiheet – miksi polkupyörällä ajo ei unohdu?

3.2 Neurogeneesi – tapahtuuko sitä ja onko sillä väliä?

3.3 Neuromodulaatio ja adaptaatioiden edellyttämät kemialliset olosuhteet – onko dopamiinin merkitystä ylikorostettu, voiko noradrenaniinista olla haittaa ja mitä kortisolista kannattaa tietää?

 

  1. Taitoharjoittelu ja oppiminen ilmiöinä

4.1.1 Käsitteitä: oppiminen prosessina – mitä se edellyttää olosuhteilta tai oppijalta?

4.1.2 Taitojen luokittelu ja määrittely – kuinka pitkälle voidaan yksinkertaistaa kadottamatta mitään?

4.2 Taitoharjoittelu- ja valmennus käytäntöinä

4.2.1 Motivaatio, autonomia, riman korkeus ja virheen määritelmällisyys.

4.2.2 “Toistoja ilman toistamista” – Differentiaalioppiminen

4.2.3 “Luo olosuhteet ja anna ympäristön opettaa” – Ekologinen dynamiikka ja non-lineaarinen pedagogiikka

4.2.3 “Uskalla olla hiljaa”. Palautteenanto – Miten, miksi, miksi ei, kuinka usein..?

 

  1. Liikkuvuusharjoittelun taustanörtteily ja käytäntö

5.1 Mikä venyttelyssä venyy – liikkuvuusharjoitteluun liittyvät rakenteet ja niiden akuutit ja krooniset adaptaatiot.

5.1.1 Tukikudokset jänteistä ja ligamenteista faskian kautta ECM:iin.

5.2.1 Lihakset – Laadullinen ja morfologinen adaptaatio.

5.2.2 Hermosto – Rakenteelliset ja toiminnalliset adaptaatiot.

5.2 Liikkuvuus – taitoa vai voimaa? Koettu uhka liikkuvuuden taustatekijänä.

5.2.1 Eri metodeilla eri adaptaatioihin – Pikavoitot vs. pitkäjänteinen rakennus ja milloin pikavoitot ja taikatemput riittää.

5.2.2 Pitkäjänteinen treeni 1: Metodeita lihasten ja tukikudosten rakenteellisiin adaptaatioihin

5.2.2 Pitkäjänteinen treeni 2: Metodeita pitkäaikaiseen hermostolliseen adaptaatioon

5.2.1 Taikatemput – Metodeita hetkellisiin hermostollisiin adaptaatioihin

8. Luento: Periodisaatio ja harjoittelun ohjelmointi

 

  1. Periodisaatiomallit
  2. Fysiikkaharjoittelun progressiomallit
  3. Volyymin hallinta fysiikkaharjoittelussa

3.1. Keskimääräisiä suuntaa antavia kehitysvolyymihaarukoita fysiikkaharjoittelussa 

  1. Lihasmassa- ja maksimivoimaharjoittelun ohjelmointimalleja
  2. Nopeusvoimaharjoittelun ohjelmointimalleja
  3. Kestävyysharjoittelun ohjelmointimalleja
  4. Yhdistelmäharjoittelun ohjelmointimalleja

 

Demojen alustavat sisällöt:

Demo 1: Vipuvarsien vaikutus voimantuottoon

Demo 2: Refleksit ja CPG voimaharjoittelussa

Demo 3: Kestävyysharjoittelu ja kestovoima

Demo 4: Lajianalyysien käyttä liikevariaatioiden suunnittelussa (eri harjoituskaudet)

Demo 5: Stopit, muuttuvat vastukset, osanostot ja muut liikkeen variointikeinot

Demo 6: Voima-nopeus -jatkumo ja nopeusvoiman alueet

Demo 7: Ekologinen dynamiikka ja error-based oppiminen

Demo 8: Liikkuvuuden kehittäminen ja harjoittelun erikoismenetelmät

Ilmiottautuminen koulutukseen

Huomaathan, että ilmoittautuminen on sitova. Viimeinen mahdollinen ilmoittautumispäivä on 31.12.2022.

Ilmoittautuminen
    Lähetämme uutiskirjeen tilaajille treenivinkkejä ja uusinta tietoa fysiikkaharjoittelusta!