Peer review – vertaisarviointi valmentamisessa (Mika ja Olli)

Mikä ihmeen peer review ja onko sillä jotain tekemistä Peer Güntin kanssa?

Ei, ei ole. Peer review tarkoittaa vertaisarviointia, eli sitä että samaan asiaan perehtynyt henkilö (vertainen) arvioi tuotoksesi. Tällä pyritään siihen, että saadan aikaiseksi parempi lopputulos. Vertaisarviointi on alunperin tieteellinen käytäntö ja meille se on tärkeä osa evidence-based valmentamista.  Ihminen ei ole täydellinen vaan tekee virheitä. Inhimillisiä virheitä voi pyrkiä vähentämään ja yksi hyvä tapa on ottaa avuksi toinen ihminen, joka kriittisesti arvioi tekemistä. Tieteessä vertaisarviointia on käytetty virallisena osana tieteellistä prosessia jo yli 300 vuotta (The Philosophical Transactions of Royal Society, n. 1650 vuonna).

”Peer review tarkoittaa vertaisarviointia, eli sitä että samaan asiaan perehtynyt henkilö (vertainen) arvioi tuotoksesi”

Miksi vertaisarviointia tehdään?

Syy tehdä vertaisarviointia on ilmeinen, parempi lopputulos. Vaikeampi kysymys on, mikä on sopiva määrä vertaisarviointia? Tieteessä nähdään jo vertaisarvioinnin konvoluutiota, eli yksinkertaisesta asiasta on kasvanut monimutkainen prosessi. Alla on esitelty kuvan muodossa Elsevierin (tieteellisten artikkeleiden julkaisia) peer review prosessin vaiheet.

Erilaisia tapoja vertaisarvioida

Akatemiassa keskustelua onkin herännyt erilaisista tavoista tehdä vertaisarviointia mm. Single-blind review, double-blind review, open review tai ihan vain yleisesti avoimempi vertaisarviointi (jos haluat lukea näistä lisää – https://www.elsevier.com/en-gb/reviewers/what-is-peer-review). Yhtenä vaihtoehtona nykyiselle peer review prosessille on ehdotettu IT-maailmasta tuttua open source toimintatapaa. Open source yhteisössä koodari julkaisee koodin kaikille vapaaseen tietokantaan, josta kuka tahansa voi ladata koodin ja tehdä siitä oman mukautetun version tai käyttää sellaisenaan. Tällöin kun moni yhteisön jäsen vuorovaikuttaa koodin kanssa, kehittyy koodi paremmaksi (optimoitu paremmin, sopii useampaan poikkeukseen ja virheet poistuvat).

”Vertaisarviointi ei meillä keskity pikkuseikkoihin, kuten kielioppivirheisiin vaan vertaistaja pyrkii näkemään metsän puilta”

Vertaisarviointi Athleticassa

Yksi Athletican toiminnan peruspilari on toiminnan laatu. Tämän arvon pohjalta teemme harjoitusohjelmamme, koulutuksemme ja konsultaatiomme. Hyvä laatu vaatii mielestämme sitä, että kaikki työmme vertaisarvioidaan, joko toisen Athleticon (Athletico = Athletican valmentaja) toimesta tai jonkun muun liikunta-alan ammattilaisen toimesta. Tämä lisää työmäärää eikä ole välittömästi taloudellisesti kannattavaa.

Voi myös kysyä, saataisiinko vielä parempi laatu, jos vertaisarvioinnissa käytettäisiinkin useampaa kuin yhtä henkilöä. Jääköön se avoimeksi kysymyksesi lukijalle. Meillä tähän päätökseen vaikuttaa se, että luotamme vertaisarvioidemme laatuun sekä se, että käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset (jos kaikki Athleticot vertaisarvioisivat kaiken mitä teemme, emme saisi tehtyä puoliakaan  siitä mitä nyt teemme).

Meillä vertaisarviointi toteutuu siten, että jokaisessa kunto-ohjelmassa on mukana kaksi Athleticoa: ykköstekijä ja kakkostekijä. Ykköstekijän vastuulla on testien suunnittelu (alku-, väli- ja lopputestit), testeissä mukana oleminen, rungon ja tarkan harjoitusohjelman tekeminen sekä asiakkaan kanssa yhteydessä oleminen. Kakkostekijän vastuulla on testeissä mukana oleminen ja toiminnan vertaisarviointi. Vertaisarviointi toteutuu myös siten, että ennen kuin julkaisen tämän blogitekstin niin Olli, joutuu tämänkin tuotoksen lukemaan ja voi olla, ettei tämä lause olekaan lopullisessa julkaistussa versiossa.

Vertaisarviointi ei meillä keskity pikkuseikkoihin, kuten kielioppivirheisiin, vaan vertaistaja pyrkii näkemään metsän puilta. Palveleeko kunto-ohjelma asiakkaan tavoitteita, toteutuuko kehittävän harjoittelun periaatteet ja onko asiakas huomioitu kokonaisuutena (kokonaiskuormituksen määrä pysyy sopivana töiden ja muun elämän kanssa, ravinto-ohjeet ovat tavoitteita palvelevaa sekä asiakkaan harjoitustausta on huomioitu)?

Nykyään teemme vertaisarviointia enemmän meidän oman kehityksemme vuoksi. Harvoin enää tekemissämme kunto-ohjelmissa on vertaiselle korjattavaa. Sen sijaan saadaan hyvää pohdintaa aikaiseksi erilaisista ratkaisuista, joita kukin on ohjelmissaan käyttänyt. Monesti itse huomaan, että esimerkiksi Tuomas on psytrance-päissään rytmittänyt leuanvetoharjoitukset epälineaarisesti ja kun tarkastelen volyymejä, frekvenssejä ja intensiteettejä niin huomaan, että kappas tämähän toimii.

Blogitekstin viesti pähkinänkuoressa:

• Vertaisarvioinnissa samaan asiaan perehtynyt ihminen (vertainen) arvioi ja antaa palautteen tuotoksestasi. Sinä muokkaat tuotostasi tämän palautteen pohjalta, jotta siittä tulisi parempi.
• Vertaisarviointitapoja on useita, eri tavoista voit lukea tarkemmin täältä: https://www.elsevier.com/en-gb/reviewers/what-is-peer-review
• Athleticassa valmentajien tuotokset (ohjelmat, koulutukset, konsultaatiot) vertaisarvioidaan sekä laadun varmistamiseksi että oman ammatillisen kehittymisen vuoksi